Osallistuin lokakuussa International Association for Adolescent Health:n 23:een Euroopan alueelliseen konferenssiin, joka järjestettiin tänä vuonna Kööpenhaminassa. Konferenssi oli järjestetty Suomen, Tanskan ja Ruotsin nuorisolääketieteen yhdistysten yhteisvoimin ja konferenssissa oli noin 230 osallistujaa 24 eri maasta eri puolilta maailmaa ja eri ammattiryhmistä.
Konferenssin teemana oli “Adolescent health and well-being - Hope in a time of uncertainty” ja ohjelmassa olikin laaja-alaisesti nuorten terveyttä ja hyvinvointia käsitteleviä luentoja ja esityksiä. Luentojen sisältö käsitti pohdintaa aina siitä mitä nuorten hyvinvointi ja terveys oikeastaan on, politiikkaakin sisältävään paneelikeskusteluun siitä, miten nuorten hyvinvointia tulisi maailmanlaajuisesti edistää.
Konferenssissa oli näkyvästi esillä myös oma tutkimusaiheeni transitio eli pitkäaikaissairaiden nuorten siirtyminen lastensairaalasta aikuisten terveydenhoitoon. Kuulimme inspiroivia suullisia esityksiä ajankohtaisista tutkimusaiheista mm. transitioklinikan toiminnasta Ranskassa sekä kokonaisvaltaiseen transitioprosessiin tähtäävästä kansainvälisestä CAT-projektista (Child to Adult Transitions). Oman SILTA- tutkimusryhmämme toinen väitöskirjatutkija Anna Alanen esitteli myös omia tuloksiamme kertomalla siitä, miten hyvin nuorten kanssa oli käyty transition aikana läpi HEADS- rungon mukaisia puheenaiheita. Mielenkiintoinen oli myös ajankohtaisen transitioon liittyvän tutkimustiedon tiivistävä luento. Vaikka transitiota käsittelevien tieteellisten julkaisujen määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana moninkertaistunut, paljon on edelleen tehtävää ja tutkittavaa ennen kuin transitioon liittyvä toiminta voi olla täysin tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa. Tutkimustietoa kaivataan lisää erityisesti joiltakin erikoisaloilta kuten kardiologialta, lastensairaalasta perusterveydenhoitoon siirtymisestä ja aikuispuolen ammattilaisilta. Suuri osa tutkimuksista on edelleen valitettavan heikkolaatuisia ja tehty pienillä potilasjoukoilla. Raportoitavat tulokset vaihtelevat ja yhteisten ns. ”onnistuneen transition”- kriteereiden puute vaikeuttaa tutkimusten vertailua.
Suurimman vaikutuksen allekirjoittaneeseen ja aplodien voimakkuuden perusteella myös muuhun kuulijakuntaan teki nuorten vahva läsnäolo konferenssissa. Nuoret olivat mukana järjestämässä tilaisuutta, esiintyivät suullisissa esityksissä ja olivat valmistaneet mm. postereita. Nuorten vakuuttavat esiintymiset aiheuttivat liikutusta yleisössä ja vahvistivat käsitystä siitä, miten tärkeää ja hedelmällistä on ottaa nuoret mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon. Saimme kuulla nuorten kertomana mm. LIFE- ohjelmasta, jossa Kööpenhaminan Rigshospitalissa seurannassa käyvät nuoret kokoontuvat sairaalan perustamassa ryhmässä ja jakavat kokemuksiaan ja tuntemuksiaan elämästä pitkäaikaissairauden kanssa. Nuorten kokemukset vertaistuen aiheuttamasta voimaantumisesta ja mm. transition helpottamisesta olivat inspiroivia ja saivat ainakin minut vakuuttuneeksi siitä, että nuorissa on valtavasti potentiaalia ratkoa ongelmia, jos heille annetaan siihen mahdollisuus.
Olin valmistanut tilaisuuteen posterin julkaisustani “Changes in health-related quality of life during transition to adult healthcare: An international prospective cohort study”. Posterit olivat esillä koko konferenssin ajan ja lisäksi ensimmäisenä päivänä toteutettiin posterikierto, jonka aikana osallistujat kiersivät ryhmissä tutustumassa mielenkiintoisiin aihealueisiin.
Syksyinen Kööpenhamina oli kaunis ajoittaisesta sateesta huolimatta ja virallisen ohjelman jälkeen jäi vielä aikaa tutustua paikallisiin nähtävyyksiin kuten Pieneen merenneitoon sekä Nyhavnin kauniiseen satama-alueeseen. Teimme myös pikaisen vierailun ”Statens Museum for Kunst ”- museossa, missä esiteltiin mm. 1870–1910- naistaiteilijoiden töitä 1870–1910- luvuilta.
Lämmin kiitos Lastenlääkäriyhdistykselle matka-apurahasta ja mahdollisuudesta osallistua koulutukseen.
Mira Kallio, lastentautien erikoislääkäri, HUS Hyvinkään sairaala